Today I'm talking about forgiveness. God ask us to forgive, and why is that..? Because you have to forgive to be forgiven. We have to forgive others like Christ forgave us. Do anyone of you know, what is the first step to forgiveness..? The first step is to eknowledge what was done. Because many times, we dont want to eknowledge what we've done. You know, when you dont forgive somebody, you give them power over your life. They are sleeping at night and you are walking aroud remembering everything they've done. This last weeks have been hard, until the Lord spoke to me on tuesday, and he said.. Forgiveness is not for the other persone, it's for you! And the longer you hold on to the pain, the past, the hurt and the memories, the longer you hold yourself to be happy and free. People often say that "this persone did this and that is why I'm this way." I use to say that too. My life have never been good. 13 years in a violent family. Everything I did or didn't do was because I had lived a certain kind of life. But now I understand that my mom and dad gave me life, that is all they were suppose to do. No matter how good or how bad that life was, it's up to me to make something good out of it. We all need to stop beeing victims and do something with our lives. All this time I have been mad at everybody who have hurt me. I have lost my sleep at night while the people who have hurt me sleep well. And for what..? The only persone hurting is me not them. So I decided to forgive them, and that same moment when I said "I forgive you", I felt free. Now is my turn to say I'm sorry to people I have hurt and hope they will forgive me. However, the most important thing is that I ask God to forgive me, and he will.
I was debating with my brother yesterday and he said "It's good that you have found God, but not everybody finds him. And I said to my brother, you have to open your heart to find him. In january every direction I turned, there was drama, and I felt that I was losing friends for reasons I didn't even know. And I was mad at God, because everything I asked him, he didn't give it to me. Until one day he spoke through a friend of mine, and she said.. You have to be patient, God dont work when you want him to work, he work when it's time to work. So now I have been praying and waiting patiently, and you all know that I'm not a patient persone, but with God I have to be.
Today is the first of february, one month has gone by and no change has taken place in my life. Now I decided that it's time for me to be happy. Even though it is really annoying to call people and knowing that if I wouldn't call them, they would not call me, but that is what I have to do. Because later on, no one can come and say to me that I didn't tried. Now I'll see who is worthy and who is not!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste God. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste God. Näytä kaikki tekstit
1. helmikuuta 2013
We have to forgive others like Christ forgave us!
Tunnisteet:
Be yourself,
Elämän kauneus,
Feelings,
God,
Good things in life are free,
Happiness,
Hyvä mieli,
Jumala,
Karma,
Love Life,
motivation,
Muutoksia,
Story,
Strong women,
Struggle,
Usko,
Vahvuus,
Vaikeudet
16. tammikuuta 2013
Minä uskon jumalaan, uskotko sinä..?
Mä olen nyt aloittanut työharjoittelun vanhainkodissa. Siis mä ihan oikeesti luulin että pyörryt ja oksennan.. Mut mut, positiivisesti yllätyin, kun pidinkin vanhuksista. Siis ne on aivan ihania. Tänään oli mun kolmas päivä siellä. Ihaninta on se että ne kehuu mua koko ajan siitä kuinka kauniisti mä heitä hoidan. Mä olen ennen vihannut vanhoja, siis mä en voinut sietää niitä. Mut kyllä se mieli muuttuu kun pääsee vaan hyvään paikkaan missä on ihania vanhuksia. Tein tänään ensimmäistä kertaa ilta vuoroa ja mun selkään sattuu niin paljon. Siis oli kuinka hennon näköinen mummo tahansa, mutta kun mummo rojahtaa yllättäen alas, niin ei oo enään kovin hento ja kevyt. Auts mun selkä!
Mä olen viime aikoina saarnannut paljon Jumalasta, mut siis.. Musta on aivan mahtavaa että mä olen löytänyt Jumalan vihdoin ja viimein. Pitkään mä sitä etsin ja metsästin, mutta nyt selvisikin että ihan vääristä paikoista mä sitä etsiskelin. "Minä uskon Jumalaan, Isään kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan, ja Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme, joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi Neitsyt Mariasta, kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaisiin, istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. Ja Pyhään Henkeen, pyhän katolisen Kirkon, pyhäin yhteyden, syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän." Mä ihan oikeesti uskon ja voin sanoa että sen löytäminen on mitä ihanin asia. Kuinka moni teistä uskoo Jumalaan..? Mä tiedän että joidenkin mielestä tää voi olla hieman outoa, mut kukin uskoo mihin uskoo ja kukin tyylillään. Ketään ei saa arvostella tai tuomita. Ihmiset on erilaisia, kaikkia pitää kunnioittaa. Kaikista ihaninta on ehkä myös se että mun ystävät on löytäneet Jumalan. Ihana puhua ihmisen kanssa joka ihan oikeesti uskoo. Puhuin tänään taas sellaisen mukavan maratooni puhelun ystäväni Sandran kanssa. Kun olin lukemassa hänen tyttärelleen yhden kohdan raamatusta (Ps. 27), hän ilmoitta että hän on alkanut uskomaan Jumalaan. Katkesin naurusta, koska se oli todella hauska kuulla se hänen suustaan. Mutta on se ihana että hänkin on löytänyt Jumalan luokse. Se on oikeasti totta että ihmiset jotka rukoilevat yhdessä, pysyvät yhdessä. Nyt mä vain toivoisin että mä löytäisin suomesta sellaisen kirkon missä mun olis kiva käydä. Kun mä olin pariisissa mä kävin kirkossa viisi kertaa sen yhdeksän päivän aikana. Se on aika paljon mulle, sillä täällä mä käyn nolla kertaa vuodessa. Mä olin tänään todella onnellinen. En tiedä miksi mutta mä vaan olin. Ennen kuin lähdin töihin tänä aamuna mä pyysin Jumalalta yhtä asiaa ja se pyyntö oli että mä olisin onnellinen. Ja töihin päästyäni, mä olin pelkkää hymyä. Mä en oikeesti usko että jos joku olisi tänään tullut avautumaan mulle, että mulla olisi ollut mitään pahaa sanottavaa. I'm sooo happy!! Mulle oli ihan sama miten mä olen onnellinen, mut mä halusin vain olla onnellinen. Koska mä olen itkenyt paljon.. Koko 2012 oli pelkkää itkemistä. Koko ajan sai pelätä että milloin Timi tekee sitä ja milloin Timi tekee tätä. Ja koska masennus iskee taas ja mitä vittua tapahtuu seuraavaksi. Huh, mä olen niin täynnä sitä et tämä vuosi, mä haluan vain nauraa ja olla onnellinen ja olla huolehtimasta mistään. Life better be good this year! Ja mä olen sellainen ihminen et jos joku tekee mulle jotain pahaa, mä oikeesti kiroon sen pahinpaan helvettiin, no en enään. Nyt mä sanoisin että God will give you what you deserve. Ja se on totta, sitä varten on karma. Se mitä sä jollekkin teet nyt ei välttämättä heti kostaudu, mut venaa vaan kun sä sitä vähiten odotat. Paha sanoa näin, mut mä ihan oikeasti odotan mitä Timille käy. Mä oikeesti toivon että se saa juuri sen minkä ansaitseekin. En mä sano sitä että mä olisin joku pyhimys ja mä en olisi koskaan tehnyt kenellekkään mitään pahaa, mut ehkä just niitä mä tässä maksankin, who knows..? Mut tänä vuonna mä oikeesti aion olla ihana, enkä vaan sen takia et haluun et mulle tapahtuu hyviä asioita, mut myös sen takia että kun sä uskot jumalaan, sun sydän ei voi olla paha. Mä haluun olla hyvä, mut toisaalta, ei niinkuin mä en olis aina ollut!
Hyvää yötä ja jumalan siunausta kaikille, jumala olkoon kanssanne! :)
"Herra, sinua minä huudan, sinä olet minun kallioni. Älä ole vaiti, kun puhun sinulle. Jos sinä et vastaa, olen kuoleman oma. Kuule minun rukoukseni, kun huudan sinua avuksi ja kohotan käteni temppelisi pyhintä kohti" Ps. 28
Mä olen viime aikoina saarnannut paljon Jumalasta, mut siis.. Musta on aivan mahtavaa että mä olen löytänyt Jumalan vihdoin ja viimein. Pitkään mä sitä etsin ja metsästin, mutta nyt selvisikin että ihan vääristä paikoista mä sitä etsiskelin. "Minä uskon Jumalaan, Isään kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan, ja Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme, joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi Neitsyt Mariasta, kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaisiin, istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. Ja Pyhään Henkeen, pyhän katolisen Kirkon, pyhäin yhteyden, syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän." Mä ihan oikeesti uskon ja voin sanoa että sen löytäminen on mitä ihanin asia. Kuinka moni teistä uskoo Jumalaan..? Mä tiedän että joidenkin mielestä tää voi olla hieman outoa, mut kukin uskoo mihin uskoo ja kukin tyylillään. Ketään ei saa arvostella tai tuomita. Ihmiset on erilaisia, kaikkia pitää kunnioittaa. Kaikista ihaninta on ehkä myös se että mun ystävät on löytäneet Jumalan. Ihana puhua ihmisen kanssa joka ihan oikeesti uskoo. Puhuin tänään taas sellaisen mukavan maratooni puhelun ystäväni Sandran kanssa. Kun olin lukemassa hänen tyttärelleen yhden kohdan raamatusta (Ps. 27), hän ilmoitta että hän on alkanut uskomaan Jumalaan. Katkesin naurusta, koska se oli todella hauska kuulla se hänen suustaan. Mutta on se ihana että hänkin on löytänyt Jumalan luokse. Se on oikeasti totta että ihmiset jotka rukoilevat yhdessä, pysyvät yhdessä. Nyt mä vain toivoisin että mä löytäisin suomesta sellaisen kirkon missä mun olis kiva käydä. Kun mä olin pariisissa mä kävin kirkossa viisi kertaa sen yhdeksän päivän aikana. Se on aika paljon mulle, sillä täällä mä käyn nolla kertaa vuodessa. Mä olin tänään todella onnellinen. En tiedä miksi mutta mä vaan olin. Ennen kuin lähdin töihin tänä aamuna mä pyysin Jumalalta yhtä asiaa ja se pyyntö oli että mä olisin onnellinen. Ja töihin päästyäni, mä olin pelkkää hymyä. Mä en oikeesti usko että jos joku olisi tänään tullut avautumaan mulle, että mulla olisi ollut mitään pahaa sanottavaa. I'm sooo happy!! Mulle oli ihan sama miten mä olen onnellinen, mut mä halusin vain olla onnellinen. Koska mä olen itkenyt paljon.. Koko 2012 oli pelkkää itkemistä. Koko ajan sai pelätä että milloin Timi tekee sitä ja milloin Timi tekee tätä. Ja koska masennus iskee taas ja mitä vittua tapahtuu seuraavaksi. Huh, mä olen niin täynnä sitä et tämä vuosi, mä haluan vain nauraa ja olla onnellinen ja olla huolehtimasta mistään. Life better be good this year! Ja mä olen sellainen ihminen et jos joku tekee mulle jotain pahaa, mä oikeesti kiroon sen pahinpaan helvettiin, no en enään. Nyt mä sanoisin että God will give you what you deserve. Ja se on totta, sitä varten on karma. Se mitä sä jollekkin teet nyt ei välttämättä heti kostaudu, mut venaa vaan kun sä sitä vähiten odotat. Paha sanoa näin, mut mä ihan oikeasti odotan mitä Timille käy. Mä oikeesti toivon että se saa juuri sen minkä ansaitseekin. En mä sano sitä että mä olisin joku pyhimys ja mä en olisi koskaan tehnyt kenellekkään mitään pahaa, mut ehkä just niitä mä tässä maksankin, who knows..? Mut tänä vuonna mä oikeesti aion olla ihana, enkä vaan sen takia et haluun et mulle tapahtuu hyviä asioita, mut myös sen takia että kun sä uskot jumalaan, sun sydän ei voi olla paha. Mä haluun olla hyvä, mut toisaalta, ei niinkuin mä en olis aina ollut!
Hyvää yötä ja jumalan siunausta kaikille, jumala olkoon kanssanne! :)
"Herra, sinua minä huudan, sinä olet minun kallioni. Älä ole vaiti, kun puhun sinulle. Jos sinä et vastaa, olen kuoleman oma. Kuule minun rukoukseni, kun huudan sinua avuksi ja kohotan käteni temppelisi pyhintä kohti" Ps. 28
Tunnisteet:
Feelings,
God,
Happiness,
Hyvä mieli,
Jumala,
Karma,
Strong women,
Struggle,
Työpäivä,
Usko,
Ystävät
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)