Sveitsin hiihtokeskus!

Perjantai, olet vihdoin täällä. Sinua olen odottanut kuin kuuta nousevaa. Koko viikon ollut töissä ilta vuorossa, mutta tänään on mentävä aamulla kouluun. Koulussa oli onneksi niin rentoa ettei pahemmin tarvinnut ajatella mitään. Koulusta päästyäni, kävin pikaisesti hoitamassa verotus asioita ja sitten kävin arnoldsista hakemassa bagelin mukaan. Sitten suuntasin kohti junaa. Mä vihaan ruuhka aikana olla jossain junassa, metrossa tai ratikassa. Mua ahdistaa ihan hirveesti olla kuin sillit purkissa. No matka kohti hyvinkäätä käy ja koko juna matka menikin puhuessa ystäväni Alexandran kanssa. Vihdoin hyvinkäällä ja Eve tuli hakemaan minut asemalta autolla. Evelle päästyämme, vaihdoimme laskettelu vaatteet päälle ja menoksi sitten Sveitsiin. Sveitsin hiihtokeskuksessa kokeilin ensin laudalla menemistä, mutta se ei todellakaan ollut mun juttu, joten vaihdoin sukset jalkaan. No nyt laskee mäkeä! Parin kaatumisen jälkeen, opin tekniikan ja loppu aika menikin todella hyvin. Olimme siellä kolme tuntia ja meillä oli kyllä todella hauskaa. Mun kaatuminen tuotti muillekkin hyvät naurut kun ne oli aina niin koomiset. Mutta minun onnekseni opin nopeasti ja löysin tasapainon. Kävimme siinä välissä myös juomassa kuumaa kaakaota ja sitten jatkoimme laskemista. Kuten aina sanotaan että tekevälle sattuu ja niin siinä pääsikin käymään että viimeisessä laskussa en ehtinyt jarruttaa enkä reagoida kun lensin pari metriä eteenpäin ja nilkkani meni. Olin niin shokissa että en osannut huomioida ihmisiä ympärilläni, jotka kyselivät onko kaikki hyvin. Makasin vain siinä. Koitin lähteä kävelemään mutta kipu oli aivan sietämätön oikeassa jalassa joten henkilökunta soitti minulle kyydin. Moottorikelkalla sitten minut ajettiin ylös ja autettiin sisälle lepuuttamaan jalkaani. Onneksi meillä oli auto, joten Eve ajoi meidät hänen kotiinsa. Evellä, hänen vanhempansa kysyivät miten minulla meni ensikertalaisena, niin totesimme vain että "näin hyvin..." Vanhemmat olivat ihan järkyttyneitä ja miettivät että pitäisikö minut viedä sairaalaan. No minä kun en pahemmin valita, niin mä vaan nauroin ja vitsailin koko illan vaikka jalkaan sattui. Kävin jopa saunassa, jonka jälkeen tuli kyllä todella paha olo ja otin pari särkylääkettä ja menin nukkumaan. Yöllä huomasin oikean jalkani turponeen. Mutta kipu oli onneksi jo hieman laantunut. Aamulla pystyin jo osittain astumaan jalalla, mutta en voinut pistää koko painoani siihen. Minulla oli jo yskä lähtiessäni hyvinkäälle, mutta nyt se oli pahempi. Nenä vuoti ja yskitti niin paljon että huh. Lauantai iltapäivällä Eve heitti minut hyvinkään juna-asemalle ja sieltä sitten matka kävi kohti kotia. Kotiin päästyäni olin aivan rampa. On niin kiva olla kotona. Huomenna olisi töitä, mutta en mä flunssasena ja nilkka kipeenä voi sinne mennä. Ei musta mitään iloa olisi siellä kenellekkään. Eli tänään otetaan rennosti ja nautitaan kodin lämmöstä. Kyllä lasketteleminen on ihanaa ja kyllä mä sitä toistekkin aion tehdä. Ajattelin vielä tuossa helmikuussa lähteä laskemaan mäkeä. Vaikka nilkka meni, ei siltikään jäänyt traumoja vaan tuli sellainen olo että haluun sinne uudestaan. Eli sellainen viikonloppu täällä, mites siellä..?

Bye bye Stephanie!

Herättyäni tänään oli kyllä todella hidas olo. Jotenkin ei jaksanut tehdä mitään. Olisin halunnut jäädä kotiin hengailee, mutta kun ei. Piti mennä tekemään koulutyötä loukkalaisteni kanssa pasilan kirjastolle. Ennen lähtöäni juttelin ystäväni Maribelin kanssa ja siinä unohdin tarkistaa oliko mulla avaimia mukana. Päätin lähteä siis pyörällä ja suljin oven. Päästyäni kirjastoon teimme koulutyön ja saatuamme sen valmiiksi pyöräilin takaisin kotiin. Koti ovella huomasin sitten että olin unohtanut avaimeni kotiin. Koitin soitella naapurilleni, mutta hän ei vastannut, päästyäni rappuun kävin koputtelemassa ovelle, mutta eivät olleet kotona. Päätin laittaa heille sitten viestiä sillä aikaa kun istuin rapussa. Soitin Timille joka piti mulle hetken aikaa seuraa. Päätin sitten kokeilla soittaa ystävälleni Sophialle joka asuu tuossa kiven heiton päässä, olisiko hän kotona. Onnekseni hän oli ja menin sinne odottamaan naapurini paluuta kotiin. Ehdin olla noin puolisen tuntia Sophialla ja sainkin viestiä että naapurini on kotona. Mä olen niin huono tässä, mä en tajua miten mä aina unohdan avaimeni. Pitäs huolehtia paremmin. Varsinkin nyt kun asun yksin eikä Timillä enään ole meille avainta. Kiitän kyllä suuresti naapureitani että ne aina pelastaa mut. Pitää ens viikolla viedä heille jotain kiitokseksi. Päästyäni vihdoin ja viimein kotiin, suuntasin suihkuun ja piti pikasesti valmistautua illan juhlia varten. Tänään pidettiin Stephanien läksiäiset. Kun olin valmis suuntasin tuonne vesisateeseen ja vihdoin ja viimein pääsin Stephanielle. Päästyäni sinne, sinne alkoi ilmestymään muitakin. Hieman ennen yhtätoista lähdimme Stephanielta Club Vaticaniin. Siellä vasta alkoi kunnon pirskeet! Tapasin siellä myös pari vanhaa tuttavaa ja työkaverini Grissen. Meillä oli kyllä todella hauskaa. Illan saldo oli kolme lasia skumppaa, neljä jekkupommia, yksi salmari shotti ja kolme karpalo vodkaa. Huh, on siinäkin saldo! Hieman ennen kl 3 lähdimme Vaticanista ja suuntasimme mäkkiin syömään ja sieltä lähdin sitten kotiin.

Illan look

Kippis!

Solomon, Stephanie, Frida & Odd

Minä & Grisse

Minä & Antti

Jeij!

The day that I forgot all!

Hyvin nukutun yön jälkeen heräsin ja selailin hetken puhelintani ja sitten menin antamaan Daisylle ruokaa ja valmistin itselleni aamupalaa. Syön aamusin puuroa, joten valmistin sen ja ajattelin että annan sen jäähtyä hetken. Lähdin siis ulkoiluttamaan koiraa aamulla ilman puhelinta ja pyjama päällä, päästyäni ovesta ulos, ovi meni kiinni ja arvatkaa vaan oliko mulla avaimia..? FUCK NO! Heti kun huomasin asian, juoksin koiran kanssa yläkertaan ja pimpotin naapurini oveen, siellä ei ollut ketään. Pimpotin toiselle naapurilleni, nekään eivät olleet kotona. Lähdin siis koiran kanssa joka tapauksessa ulos ja ulkona näin alakerran naapurini. Pyysin häneltä puhelinta lainaksi ja soitimme numero palveluun saadaksemme Timin numeron ja sitten soitin Timille ja selitin tilanteen. Naapurini oli sen verta ihana että päästi mut ja Daisyn hänen luokseen odottamaan, vaikka he eivät olleet kotona. Timin tultua, pääsin vihdoin ja viimein kotiin. Sweet home! Jossain vaiheessa kävin hakemassa mulle ja Timille kiinalaista ja vähän purtavaa kaupasta. Tultuani kotiin söimme ja katsoimme leffan. Leffan jälkeen valmistauduin pikasesti ja Timi heitti mut ystävälleni viikkiin. Siellä olin hetken aikaa ja sitten pääsin Sannan ystävän kyydillä kotiin. Päästyäni kotiin, vein Daisyn pidemmälle lenkille ja sit tulimme kotiin. Sen jälkeen puhelimeni on soinut taukoomatta! Mut siis, mähän oon aina puhelimessa!

 

Too many questions too few answers

Don't forget your keys, phone, wallet.. And the list goes on and on!

 

LoVe!

Tarkoituksena oli mennä tänään baariin, mutta jotenkin ei ole fiilistä siihen. Oli ihana jäädä kotiin tänään ja vain rentoutua. Musta tuntuu et mitä enemmän mä olen Timin kanssa sitä enemmän mä rakastun siihen ja mulla on ikävä sitä! Meillä oli aivan ihanaa Timin kanssa kun se tuli tänne.. Se hetki kun sai vaan olla kaksin sen kanssa oli MAHTAVA! Nyt taas meni hyvin pitkäks tää yö.. Kello on kohta 3.00 ja pitäs mennä viemään tuo kuorsaava ruttunaama pissalle ja sit itse painua nukkumaan. Jospa tällä kertaa muistaisin avaimeni.. Unohdin takkini Sannalle ja sekin pitäsi varmaan huomenna hakea.. Mitä mä seuraavaksi unohdan.. Varmaan itseni..!?!