Mä olen huomannut että siitä lähtien kun olen alkanut blogia kirjoittamaan, se on auttanut minua todella paljon. Ajatuksensa ulos tuominen "paperille" helpottaa kummasti. Tänään oli aivan mahtava päivä, aurinko paistoi ja salillekkin raahauduin. Minun piti nähdä Timi ja viettää sen kanssa iltapäivällä yhteistä aikaa. Noh, huonosti kävi ja koko tapaamisesta ei seurannut mitään hyvää. Mä olen koittanut muuttua paremmaksi ja ymmärtäväisemmäksi ihmiseksi. Mutta ei se vaan auta jos yksi muuttuu ja toinen ei. Kun mulla on paha olo/mieli, musta tuntuu etten saa Timiltä tarpeeksi tukea, tai ainakaan sellaista tukea mitä tarvitsen. Mä olen koittanut antaa sille ihmiselle tilaa, mut sit kun mulla on huono olla, niin mä en koskaan kuule niitä sanoja jotka lohduttais. Eikä kaikkeen tarvitakkaan sanoja, joskus halikin riittää. Mut se on varmasti paljon pyydetty! Jos mulla on huono päivä, niin se antaa Timille oikeuden tiuskia mulle, sillä mä olen tiuskinut sille.. Mä en vaan tajua onko se niin vitun vaikeeta ajatella niin että, mulla vaan on paha olla ja tarvitsen tukea. Koska silloin kun hänellä on huono päivä, minä en ota kaikkea henkilökohtaisesti mitä hän minulle sanoo, sillä ymmärrän ettei aina voi olla pelkkää hymyä. Me ollaan nyt nähty tässä vähän väliä ja musta meillä on ollut hauskaa, mutta tänään sitten kuulin että aina kun me nähdään niin on ihan hirveä "fiasko" excuse me, mut mitä..? Ollaanko me oltu ihan eri tapaamisissa.. Meillä on ollut rankka vuosi takana ja elämä ei ole aina ollut ruusuista, mut olis kiva jos voisin tuntea oloni kauniiksi, seksikkääksi ja arvostetuksi hänen seurassaan. Hyvän sään takia, pistin tänään mekon ja pistäydyin kauniiksi, mutta mitään en siitä kuullut. Mulla on todella paska itsetunto, koska en ollenkaan pidä ulkonäöstäni. Itseni mielestä olen ruma, läski ja epäviehättävä. Mä olen 5 kuukauden ajan tehnyt kovaa työtä että olen laihtunut 8kg. Olen itsestäni todella ylpeä, mutta vielä on tehtävä kovasti töitä, jotta pääsen tavoitteeseeni. Mä olen läheisriippuvainen ja olen koko kesäkuun taistellut ja koittanut selvitä yksin. Ja voin kyllä ylpeästi sanoa että olen siinä onnistunut. Mutta just nyt haluan huomiota enkä sitä saa.. Pelkään että menen etsimään sitä sellaisesta paikasta mistä minun ei pitäisi, and then what..? Kuten tossa alussa jo kerroin, tänään oli kaunis päivä, aurinko paistoi ja siihen se sit jäikin!
Blanche, sun olotilat on niin tuttuja, mutta jos susta vähänkin tuntuu ettei Timi sua tajua, antaa hänen mennä omia menojaan ei ole arvoises, ja hei, sinä olet kaunis nuori nainen, oikeasti <3
VastaaPoistaKiitos Sari! Mä aina ajattelin ja ajattelen yhä että hän on se oikea mies mulle. Mut ehkä sä olet oikeassa, ei se vaan tajua ja ehkä mun on aika antaa sen mennä omia menoja! Kiitos kauniista sanoista, mut se on niin erillaista kun mies jota rakastat sanoo noi asiat sulle. Mutta sä Sari aina osaat sanoo oikeat sanat!
PoistaAnsaitset parempaa B! Ja oot mielettömän kaunis
VastaaPoistaKiitos Lellu! Kiitos kauniista sanoista! Maybe it's time to let go of thing and ppl that ain't worth it!! :D Mulla on kyllä maailman paras tukiryhmä!
PoistaVoimia Blanche, tuttuja tunteita, toiveita, pettymyksiä... Kun tuntuu tarpeeksi pahalta, ei voi muuta kuin päästää irti. Se sattuu, mutta hetkellinen kipu on pahempi kuin jatkuva, siitä voi selvitä ja tähdätä kohti jotakin parempaa. Kun yksi ovi sulkeutuu takana, kaksi uutta aukeaa edessä. Anna niille mahdollisuus olla parempia, kuin menneet <3
PoistaOikeassa Saara olet, kun yksi ovi sulkeutuu kaksi uutta aukeaa, mutta pitää osata katsoa oikeisiin suuntiin jotta huomaa ne ovet. Ja vielä en ole niitä huomannut! Ehkä ne aukeaa aikanaan, pitää vaan olla kärsivällinen! Kiitos sulle ;D
Poista