Haluaisit varmasti, että lapsesi olisi hyvin kasvatettu. Se ei ole erityisen vaikeaa. Ongelmana on vain se, että sinun itsesi on oltava hyvin kasvatettu..

Kuten kaikki varmasti tietävät, työskentelen päiväkodissa ja nyt on noussut pintaan lasten käytöstavat sekä vapaa kasvatus. Mitäs mieltä olette nyky lasten/nuorten käytöstavoista..?!? Olemme töypaikallani puhuneet siitä kuinka ennen, lapset kunnioittivat aikuisia, opettajia sekä vanhoja ihmisiä. Lapsilla oli käytöstavat. Osattiin sano kiitos, ole hyvä, saisinko ja voisinko. Nykyään yleisin sana on ANNA! Siis että mitä..? Mihin on jäänyt se että vanhemmat vaativat lapsiltaan kunnioitusta sekä hyviä käytöstapoja. Musta on todella surullista että kun lapsella ei ole käytöstapoja, niin heti lasta haukutaan. Ehkä pitäs kääntyä sen ihmisen puoleen joka on tämän lapsen kasvattanut, ehkä hän on se ongelma. Meidän päiväkodissamme koitetaan hirveesti työstää tätä asiaa. Sillä käytöstavat eivät ole pahitteeksi. Jos lapselta ei odota mitään se ei myöskään tule antamaan sinulle mitään. Kun odotat ja vaadit lapselta asioita, hän osaa arvostaa aikuista enemmän. Olen itse äiti, kohta 3-vuotiaalle pojalle. Olen äitinä hyvin jämäkkä ja joissain asioissa hyvin ankara. Mutta uskon että rajat on rakkautta. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä ettenkö osaisi osoittaa lapselleni rakkautta ja ettenkö rakastaisi häntä. Uskon juuri siihen että vanhemmat ovat ankaria juuri silloin, kun he sinua rakastavat. Mutta olla liian ankara on myös huono asia. Se taas voi aiheuttaa pelkoa ja traumoja. Pitäisi osata löytää kultainen keskitie. Helpommin sanottu kuin tehty! Kyse ei kuitenkaan aina ole se verbaalinen käyttäytyminen. Myös huonoihin käytöstapoihin kuuluu, huutaminen, muiden kiusaaminen, vanhempien tai muiden aikuisten pompottelu ja se että lapsilla ei ole minkään näköisiä ruokatapoja. Kaikki nuo kuuluvat huonoihin tapoihin. Jos lapselle antaa pikku sormen, se ihan oikeesti vie koko käden. Siinä vaiheessa saada kontrolli taka haltuun voi olla hyvin hankalaa. Suomessa kajoaminen on kieletty, mutta monissa muissa maissa sitä ei katsota niin pahalla kuin suomessa. Joten kysynpä teiltä, onko ulkomaalaisilla lapsilla paremmat käytöstavat..? Kunnioittavatko he vanhempiaan ja muita aikuisia enemmän kuin suomalaiset lapset..? Muistan joskus nuorempana kuulleeni miten jotkut lapset/nuoret puhuivat vanhemmilleen ja minusta se oli aika surullista. Sitä ei silloin toki osannut ajatella samalla tavalla kuin nyt, kun olen äiti. Mutta silti itse en olisi ikinä kyennyt sanomaan äidilleni vastaan. Olen kerran elämässäni sanonut äidilleni että "ole hiljaa" ja muistan kuinka juoksin huoneeseeni piiloon, sillä pelkäsin miten äitini olisi siihen reagoinut. Nyt kun itse olen äiti, ymmärrän sen paremmin. En ikinä haluaisi kuulla poikani sanovat minulle mitään loukkaavaa tai että hän soittaisi minulle suutaan. Minä hänet tähän maailmaan olen tuonut, joten paree olla jonkinlainen kunnioitus minua kohtaan! Tietty saa kiukutella ja saa osoittaa tunteita, kunhan ne ei vahingoita ketään. Minun puolestani jos sinulla on paha mieli, niin huuda ja potki seinää jos siltä tuntuu, kunhan et minuun koske. Syy miksi kirjoitan kerrankin vähän erilaisesta aiheesta on se että haluan kuulla muiden mielipiteitä tästä aiheesta. Mikä siis meni vikaan..? Tämä aihe on sellainen ettei ole väärää tai oikeaa vastausta.

6 keinoa opettaa lapsille hyviä käytöstapoja

•  Kun lapselle tarjoaa jotakin, olisi hyvä opettaa hänet kiittämään tai kieltäytymään sanoin. "Ei kiitos", tai "kyllä, kiitos" ovat käytöksen opettelun kannalta parempia, kuin hiljainen pään nyökyttäminen tai puistaminen. 
• Kotoa poistuttaessa tai sinne saavuttaessa lapsen olisi hyvä ilmoittaa liikkeistään sanallisesti. Tervehdys on mukavampi tapa kuin jättää lappu pöydälle.
•  Lapsi on hyvä opettaa jakamaan pienestä pitäen. Esimerkiksi ruokailutilanteet ovat hyvä ympäristö harjoitella jakamista. Kun lapsi ruokailee perheen seurassa, tarjotkaa muillekin samaa, kuin mitä itse syötte. Tai jos lapsi haluaa välipalaa, hänelle voi opettaa, että on kohteliasta tiedustella toisilta, haluaisivatko muut ottaa myös välipalaa. 
• Lapsille voi opettaa oman paikkansa siistimisen ruokailun jälkeen. Lapsikin voi viedä omat astiansa tiskiin, kunhan hän on tarpeeksi vanha siihen. Yleensä ottaen omien jälkien siivoamisen opettelu on tärkeää, sillä yleensä tapa säilyy vanhempanakin. 
• Lapselle on hyvä opettaa kunnioittamaan toisen omaa tilaa. Jos lapsi ryntää vaikkapa vanhempiensa makuuhuoneeseen kun ovi on kiinni, tapa olisi hyvä muuttaa kohteliaammaksi. Lapsen voi opettaa koputtamaan oveen ja kysymään, voisiko hän tulla sisään. 
•  Lapselle ei kannata antaa mallia negatiivisesta puhetyylistä. Jos hän puhuu sinulle ilkeästi, suhtaudu asiaan rauhallisesti mutta jämäkästi. Ketään ei saa nimitellä eikä uhkailla. 

Linkkejä:  Libero - hyvät tavat & Kohteliaaksi opetteleminen