Tässä on nyt eletty 24 vuotta ja opittu se että viikossa on 7 päivää ja että sunnuntai jälkeen tulee maanantai.. No miksi helvetissä joka maanantai on aina yhtä tuskanen..? Ei niinkuin sitä ei tietäs et se aina tulee. Mä oon miettinyt et jos musta ikinä tulee presidentti, (mikä on aika epätodennäköistä) niin työpäivät olisivat neljä päivää, jolloin meillä olisi kolmen päivän pituinen viikonloppu! Eikö olis hyvä..? Mä olen vaan niin uupunut, onnellinen mutta uupunut. En mä sitä sano etteikö ole ihanaa mennä töihin katselemaan ja hoivaamaan "meidän vauvoja" mut työ ajat tosiaan voisivat olla 11-15. Mä tulen heräämään tällä viikolla kolmena päivänä 5.30.. Eih, ei oo kyl ihan normaali aika. Kohta muuten kelloja siirretään taakse.. Eteen.. Hetkinen, minne niitä nyt siirretään.. Niin siis taaksepäin. Eli kaikki muistaa sit 28.10 siirtää kelloja! Toki kellot vois siirtää roskikseen ja nukkuu niin paljon kun haluaa. Jooo, ja rahaa tulis tekemällä "ei yhtään mitään." On mullakin hyvät toive ajattelut, no aina on hyvä elää toivossa, eikö..!?!
Tänään oli taas mukava ja hyvä päivä töissä. On se vaan huippua tulla töihin kun kaikki haluaa halia! I love hugging!! Ja sit huipennukseksi tänään oli terapia. Onko se vähän outoa et mä olen fiilareissa siitä et nään terapeuttini..? Jotenkin nyt kun elämä rullaa hyvin ja olen onnellinen, niin tuntuu oudolta mennä sinne, mut silti en sitä halua lopettaa, sillä terapeuttini on kyllä maailman huipuin. Se aina kysyy multa et asteikolla 1-10 missä sitä seistään. Tänään seistiin 9 kohdalla. Mä muistan vielä joskus kun sitä on seisty 1-6 välillä, hui niitä aikoja! Onneksi ne on vaan yksi karu muisto, minkä voi työntää mahdollisimman kauas. Numero 9 vastaa sitä et mulla on katto pään päällä, mulla on ystäviä, mulla on työpaikka = rahaa, poika voi mainiosti, mua rakastetaan ja mä olen perus terve. Mut kaikkein suurin asia mikä siihen sisältyy on se et mä olen onnellinen, tyytyväinen elämääni, musta on tullut rohkee ja mä pärjään itsekseni. Terapiassa meni todella hyvin ja joka kerta kun mä sinne menen mä tajuan et jokaiseen ongelmaan on ratkaisu. Mun pitää vaan tehdä kovasti töitä jotta saan mitä haluan. Life ain't easy, voi kun olis!
Illalla soiteltiin sit Timin kanssa, kun halusin kysellä siltä saliin liittyvistä asioista apua. Hyvinhän se puhelu meni, v***n hyvin, NOOT! Musta tuntuu et se ei ollut valmis.. Tai no kuka mä oon mennä sanoo mitään, en mä sen päässä liiku. Se ihminen sanoo mulle et mä oon sen parhaimpia ystäviä, mut sit se puhuu mulle alentavasti. Päätin etten soita tai ole missään yhteyksissä koko ihmiseen. Jos se haluu puhua, sillä on mun numero ja se tietää mistä mut tavoittaa. Mä olen kaikin puolin koittanut antaa sille tilaa ja olla ystävällinen ja saada se hymyilee/nauraa. Mä en enään tiedä mitä mun pitäs tehdä. Jos mua loukkaa jokin asia, mä yleensä sanon sen heti, silloin vältytään seläntakana puhumisesta ja muusta draamasta. Mut Timille kun kertoo että hänen sanansa ovat tavalla tai toisella loukanneet minua, niin hän ei ole vilpittömästi pahoillaan.. For god sake, hän ei ole pahoillaan ollenkaan. Se vähän aikaa sit sano mulle et kun mä en ole sen elämässä niin sen elämä on "drama free!" Ehkä mun on vaan kokonaan päästettävä mun parhaasta ystävästi irti. Mä olen aina ajatellut et oltiimme yhdessä tai ei, mä haluun et me ollaan ystäviä, sillä se oli mun parasystävä ennen kun me alettiin seurustelee. Ne sanoo, et kun sä rakastat jotain, sä päästät irti. Ja just nyt mä rakastan sitä ihmistä todella paljon, et jos mä en tee sitä onnelliseksi, jos mä ahdistan sitä ja en oo sille hyväksi, sit mun on lähdettävä pois. Ihan sama vaikka mä lähtisin, se tulee aina olemaan mun sydämessä mun parasystävä!
Nyt kun olen lässyttänyt tänne kaikkea kivaa, niin saanko valittaa..!?! Hyvä suomi, mikä tää pimeys on..? Ihan oikeesti, mä tarviin valoa, en mä voi toimia täällä. Tää on ihan hirveetä et viel kl 8 aamulla on pimeetä ja kl 18 on pimeetä.. Siis missä välissä mun pitäs nähdä aurinkoa..? Arg, mä en kestä pimeyttä, mulle on ihan sama sataako vai ei, koska mä oon ihan lapsi kun saan pistää kumisaappaat jalkaan. Mulle on ihan sama onko kylmä, voin pukea vaatetta päälle, mut sit pimeys on asia jonka kanssa en yksinkertaisesti pysty toimimaan. Eli jos joku tietää sen katkaisijan josta saisi sitä valoa tähän maahan, niin äkkiä päälle!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti