24. syyskuuta 2012

You become what you believe - not what you wish or want, but what you truly believe

Tänään heräsin tosiaan 4.30 ja tajusin että eilisen taakka painoi niin kovasti harteilla, joten hain sairaslomaa ja ilmoitin poissa olostani töihin. Jotenkin ei tuntunut hyvältä jäätä kotiin, joten lähdin salille. Huh, no salilla tulikin sitten hikoiltua oikeen kunnolla. Tänään ei leikitty, piti päästä purkaa kaikkea mitä en ollut vielä purkanu. Salilla tuli oltua 1h 45min. Tänään keskityin reisiin, pakaroihin ja vatsaan. Koko loppu ilta tulikin vietettyä koneella ja neljä tuntia puhelimessa kolmen eri ystäväni kanssa. Tää on kyllä ollut paras päivä ikinä! Mä huomaan et joka sunnuntai mul on hirveen huono päivä ja ahdistaa. Mut maanantait on parhaita.. Eli kuka sano et maanantait on kamalia..?




Huomenna olis taas uus sali päivä ja tyttöjen ilta ihanan ystäväni Stephanien kanssa. Stephanie muutaa jenkkeihin kuukauden päästä ja jotenkin tuntuu et mun tuki ja turva katoo kokonaan. Se on sellainen ihminen jolle voin soittaa ja itkeä kaikesta ja se on myös sellainen joka sanoo asiat niinkuin ne on, ei kaunistele, ei mielistele. Ja vaikka ne saattaakin tuntua alkuun pahalta, hän on aina oikeassa. Min älskling! 

Koitin tänään katella lippuja sinne Miamiin ja ei oo todellista miten kallista liput olivat. Alkaa vaikuttaa epätoivoselta tää matka ja sinne lähteminen. Pitää nyt vaan osata etsiä ja koittaa bongaa hyvä diili, jos sellainen löytyis. Tosin jos en pääse matkalle, niin saan jouluksi ystäväni Alexandran tänne kylään leipomaan ja kattoo leffaa. Mulla on kyllä upeimmat ystävät! Hyvä tästä vuodesta tulee ja uusi vuosi tulee olemaan vielä upeampi vuosi. Ilman masennusta, ilman ongelmia. Pelkkää onnea ja onnellisuutta!

2 kommenttia: