Please don't live me...

Tänään jouduin herättämään Jaysonin aikaisemmin kuin mitä hän olisi halunnut nousta! Mulla oli monta asiaa hoidettava, mun piti mennä lääkäriin, käymään kelassa, käymään työkkärillä ja postissa. Jayson meni siksi aikaa naapurilleni Reetalle leikkimään hänen poikansa kanssa! Jayson oli hoidossa 4 tuntia ja heillä oli ollut hirveän hauskaa yhdessä! :) Jayson ei tänäänkään suostunut nukkumaan päivä unia, vaikka koitin ihan hirveesti. Hoidettuani kaikki asiat hain pojan ja tulimme kotiin. Myöhemmin meille tuli ystäväni Veera kylään. Poika kun kävi ylikierroksilla niin tuli monta kolhua. Pahin taisi olla kun kaatui päälleen ja nenästä tuli hirveesti verta ja iso kuhmu otsaan. Ilta puuron aikana nukahti ruokapöytään ja sit annoin herran torkahtaa hetken kunnes menimme illalla saunaan, mitä hän oli odottanut kuin kuuta nousevaa! Saunan jälkeen hän meni kiltisti suoraan nukkumaan, tais olla niin väsynyt!

 

Sen siitä saa, kun ei nuku päiväunia!

Timi tuli käymään sen jälkeen kun olin pistänyt Jaysonin nukkumaan. Hän haluaa erota.. Mut mä en ole valmis päästämään irti. Hän ei aio enään yrittää eikä hänellä ole mitään intoa olla mun kanssa. Ne sanat mitä hänen suustaan tulivat olivat ikävä kuulla, mutta mun piti kuulla se. Sen siitä saa kun masentuu ja kohtelee toista kun paskaa.. Mä aina ajattelin et se olis siinä, mut niin ei vaan käynyt! Mulla kun olisi niin paljon annettavaa ja näytettävää. Sen sisko tuli seinäjoelta käymään helsingissä ja ne on kaikki lähdössä jonnekkin hengaamaan yhdessä mm. Timin vanhemmat, Timin molemmat siskot miehineen ja lapsineen ja tietenkin Timi. Mut kukaan ei pyytänyt mua mukaan.. Tuli vaan sellainen olo etten mä enään kuulu siihen perheeseen. Ja pahinta on se että mulla on oikeesti ollut ihan hirveä ikävä heitä kaikkia ja nyt mua ei edes pyydetä mukaan. Tulee niin hylätty olo. Mä oon niin itkuinen etten mä oikeen tiedä mitä ajattelisin tai sanoisin. Mä olen epätoivoinen ja säälittävä kun mä jatkan yrittämistä miehen takia joka ei mua halua. Call it what you want, but I love the guy, enkä oo viel valmis päästää irti. Lupasin et jos viimestään elokuun alussa asiat ei ole hyvin ja mä oon yrittänyt tarpeeksi eikä mitään ole enään tehtävissä, niin mä päästän irti. Tyhmä lupaus, meinaa mua pelottaa etten pysty pitää siitä, mut silloin on pakko! Mä rakastan sit ihmistä niin paljon, et parempi antaa sen mennä ja olla itse surullinen. Kuhan tietää et se toinen on onnellinen and maybe life will go on! Näin ei voi tapahtua mulle.. Miks minä..? All I wanted was to love and be loved, look what happend.. :(